Pomppiva pikkuponi

Martti on tosiaan leireilemässä tämän viikon, siksipä ratsastin vain Maitzun tänään. Neea ei päässyt mukaan, joten pyysin Hennaa seurakseni, ja pääsinkin sitten hyppäämään pitkästä aikaa ponilla. Kentälle on tosiaan lähiaikoina tullut neljä tolppaa, joten meillä oli ihan kalusteetkin kunnossa tällä kertaa. ;)

Taaskaan ei hypätty mitään kummalisempaa tehtävää, neljästä tolpasta kun on vähän hankala mitään rataa alkaa rakentamaan. Aluksi tulin kumpaankin suuntaan ihan ravissa toiselta puolelta korotettuja puomeja. Maitzu meni näppäristi kinttujaan nostellen, joten ei muuta kuin sama homma laukassa. Taas Maitzu sääteli ihan itse laukan väleihin sopivaksi eikä ratsastajan tarvinnut muuta kuin istua kyydissä.Tämän jälkeen nostimmekin puomit kahdeksi esteeksi. Lopuksi korotimme viimeistä vähän enemmän, mutta tarkkaa korkeutta en kyllä uskalla lähteä veikkaamaan. Toiseen suuntaan tulin vielä pari kertaa okserin, johon Maitzu sitten kerran kielsikin. En kuitenkaan tippunut, vaikka istuinkin jo ihan kaulalla. Muuten herra meni oikein mallikkaasti ja muilta kielloilta ja komervenkeiltä säästyttiin tälläkin kertaa.

Maitzulla oli taas super kiva hypätä, eipä sitä voi muutakuin ylistää täydelliseksi opetusmestariksi. :)

-Juulia

Koulurääkkiä

Neealla oli tänään sen verran kipeä olo, että sain hoitaa ponien ratsastuksen yksin. Kuvittelin mielessäni rauhallista köpöttelyä, mutta jostain Neea sitten inspiroitui vaatimaan minulta enemmän.

Ratsastin ensin Martin. Aluksi hain vähän tuntumaan poniin ja koitin saada sitä kevenemään edestä. Pian Neea käski tehdä pientä ympyrää ja sitä me sitten pyöreimmekin hyvän aikaa ennen kuin muistin, miten Marttia kannattikaan ratsastaa. Herra nimittäin vaatii paljon siis PALJON jalkaa ja pidätteitä. Myödättäkin täytyisi jossain vaiheessa muistaa, ja sitten onkin jo oma istunta ihan pyllyllään. Voi juku, kun oli hankalaa! Lopulta Martti kuitenkin lyheni ja alkoi oikeasti työskentelemään. Tuntui kyllä hyvältä, kun yleensä jalalle hieman hidas Martti vastasikin pienemmästäkin kosketuksesta. Täytyisi vaan useammin jaksaa vaatia asiat loppuun asti niin Martistakin saa esille oikein näppärän kouluponin.

Martin jälkeen olin jo ihan väsynyt, enkä aluksi jaksanut ratsastaa Maitzua yhtään. Neean karjuessa oli kuitenkin pakko ryhdistäytyä ja saimmekin ihan kivoja laukkapätkiä lopuksi. Yleensä saan kyllä Maitzun menemään edes jotenkin päin, mutta tänään se taas väläytteli, että kyllä siitä paljon enemmänkin saisi irti, jos vain vaatisi. Päätimmekin Neean kanssa ryhdistäytyä etenkin Martin suhteen ja ratsastaa sitä oikeasti, eikä vain istuskella kyydissä ja nautiskella maisemista. Martilla nimittäin on paljon potentiaalia vaikka mihin ja olisi sääli jos tuhlaisimme ratsastuskerrat vain köpöttelyyn. :)

-Juulia

 

Täällä taas!

Ja postausta pukkaa! Nyt sain vihdoin otettua itseäni niskasta kiinni ja kirjoiteltua vähän kuulumisia tänne blogin puolelle.  Ihanaa kun vihdoin on kesäloma, vaikka tämä kesäkuu kuluukin enimmäkseen kesätöiden parissa. Ajokorttikin häämöttää enää parin kokeen läpäisemisen päässä ja sen saamisen jälkeen helpottaakin huomattavasti esimerkiksi tallille kulkeminen.
Kuvat ovat odotelleet kamerassa koneelle siirtämistä jo pidemmän aikaa ja tarkoitus on ollut kirjoittaa postaus maastoreissusta toukokuun puolelta, mutta sen tekeminen on kuitenkin hieman jäänyt. Kävimme tuolloin tutkimassa uusia reittejä tallin lähettyvillä Maitzun kanssa ja löysimmekin monia kivoja metsäpolkuja. Maitzu käyttäytyi jälleen erittäin asiallisesti, vaikka joutui kävelemään erään rakennustyömaankin läpi.

Viime perjantaina kävimme ratsastamassa ponit ja testasimme molemmille uusia Micklem-suitsia, mitkä vaikuttivatkin hyviltä. Martti oli aika kiva ratsastaa, mutta kuskia yllätys yllätys hieman laiskotti enkä sitten oikein jaksanut vaatia ponilta tarpeeksi. Maitzukin taisi mennä aika kivasti tuolloin. Ratsastuksen jälkeen annoimme ponien syödä ruohoa pihassa hetken aikaa. Poneilla on nykyisin oikein iso tarha, joka jatkuu metsän halki pienelle niitylle asti. Ne saavatkin nyt olla yötä päivää ulkona ja molemmilla on myös uudet ötökkäloimet helpottamassa ötököiden hyökkäyksiltä.

-Neea

Hengissä ollaan!

Nyt blogi on ollut kyllä tauolla ihan luvattoman kauan, pahoittelut siitä. Tarkoituksella ei mitään taukoa pidetty, mutta teknisten ongelmien ja muiden kiireiden vuoksi blogi piti nyt pienen kevättauon. Ollaan muuten käyty ihan normaalisti ratsastamassa poneilla ja jotain materiaalia niistäkin kerroista tulee tänne blogin puolelle kunhan Neea saa vain aikaseksi lisätä kuvat ;). Yritämme nyt kesän aikana päivittää blogia ihan normaalisti, mutta koska Neea käy töissä ja minä kesälukiossa, voi ainakin näin alkukesästä olla hieman hiljaisempaa.

Tässä on nyt kuitenkin kuvia Martin hypyistä. Kokeilin siis hypätä ensimmäistä kertaa Martilla tuossa toukokuun alkupuolella, siksi kuvissakin on aika paljon vaatetta päällä, oikeastihan täällä on jo ihan lämmin. En hypännyt mitään erikoista tehtävää, tulin vain kahta estettä toisella pitkällä sivulla kummastakin suunnasta. Martti oli yllättävän kiva ratsastaa, vaikka toki hieman raskas ja hidas Maitzuun verrattuna. Martti ei kuitenkaan yrittänyt kieltää, ja se imi hyvin esteellä, mikä oli kiva huomata.

Istuntani kuvissa on jotain aivan järkyttävää, mutta antakaahan armoa! :D En ollut siis hypännyt pitkään aikaan ja koulusatulalla hyppääminen ei muutenkaan ole mitään mukavinta hommaa. Kaiken lisäksi Martin satula valuu helposti kyljelle, vaikka vyö olisi kuinka tiukalla. Näin ollen istun jossakin kuvissa ihan kiemurassa, kun yritän pitää satulaa keskellä selkää.

-Juulia