Pony who dressed the red

Martta oli tänään niin hieno! Juulia käveli sen kanssa alkajaisiksi pienen maastolenkin ja Martta käveli kokoajan reippaasti, pysähteli vain tosi harvoin ja lähti ravaamaan pohkeesta. Tuollaisen pikkuisen 3-vuotiaan shettistamman kanssa se on huima saavutus! Kentälläkin Martta käveli jo paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, pitäisi vaan hommata se häntäremmi, ettei satula valuisi jatkuvasti kaulalle. Lopuksi Juulia meni vielä hetken ilman satulaa ja poni oli villinä, niinpä ratsastaja tippui selästä jälleen kerran..

Elämäni hevoset: Neea

 Champion "Antti"
Antti on ensimmäinen poni, josta muistan pitäneeni paljon. Karsinassa olessaan se potki seiniä ja oli oikea tallin hirmu, mutta ratsastettaessa se oli hyvin kiltti. Ratsastin Antilla noihin aikoihin useasti ja silloin se oli varmasti ehdoton lempparini! Antti jouduttiin lopettamaan viime vuonna.

Buby "Puppe"
Puppe puolestaan on ensimmäinen poni, jolla olen päässyt kunnolla hyppäämään hiukan isompiakin esteitä.  Se osasi välillä olla oikea jääräpää ja menikin aina vähän oman päänsä mukaan minne sattuu.Tieni Pupesta erkani minun vaihtaessani tallia ja pian sen jälkeen kuulin, että Puppe oli myyty jalkaongelmien vuoksi.

Marquis "Peikko"

Vaihtaessani tallia Lavian Ratsastuskeskuskseen, tuli tästä kokeneesta herrasta pian suosikkini. Peikko on osaava, miellyttämishaluinen ja kaikinpuolin kiva ratsastettava.  Peikko on hevonen, jolla olen elämäni aikana varmasti eniten ratsastanut ja myös eniten kaikenlaista kokenut, muunmuassa hypännyt kaikkien aikojen korkeimman esteeni, lentänyt sen selästä rämeikköön ja tuntenut monen viikon tuskan, kun se on tallannut jalalleni saaden sen aivan turvoksiin. Kuitenkin tämä hevonen on  opettanut minulle paljon; monenmoiset koulukiemurat on Peikon selässä tullut opittua! :) Tiemme Peikon kanssa kuitenkin erkanevat parin viikon päästä tallin muuttaessa Valkeakoskelle.

Endewa 
Kun Endewa tuli Lavialle viime syksyn liepeillä, muistan pysähtyneeni sen tarhan eteen ja sanoneeni Juulialle, että toi hevonen meijän pitää ostaa. No, eipä tullut ostettua, mutta suosikkini siitä kuitenkin tuli. Ratsastettaessa Endewa on herkkä, joskus silti hiukan tahmea, mutta kuitenkin todella kiltti, oikea luottoratsu! Vaikka välillä oli pitkiäkin taukoja etten sillä ratsastanut, niin silti aina kun sen selkään nousin, tunsin olevani kuin kotonani. Endewa kuitenkin vietiin takaisin omistajalleen loppukesästä 2011 jalkaongelmien vuoksi.

Tässä nyt oli ehkä ne kaikkein tärkeimmät, vaikka tärkeiksi ovat tulleet myös Sohvi (joka jouduttiin lopettamaan tällä viikolla ähkyn takia) ja tietenkin Martta! :-)

Elämäni hevoset: Juulia

Neea bongasi tämän jostakin toisesta blogista ja meille molemmille tuli kauhea hinku alkaa muistelemaan elämämme tärkeitä hevosia. Tässä siis Juulian elämän hevoset:

Rosmariini "Rosma"
Järkevintä on varmaan aloittaa kaikkein pienimmästä, mutta ei suinkaan vähäisimmästä elämäni hevosesta.  Rosma oli pieni, ei varmaankaan paljoa yli 70cm shetlanninponi tamma. Se opetti minua ja monta muutakin pientä ratsastajaa ratsastuksen alkeisiin. Rosma myös osasi hypätä osaavan kuskin kanssa hyvin. Muistan kuulleeni sen hypänneen joskus nuoruusvuosinaan 70cm ratsastajan kanssa.
Rosma oli ensimmäinen jolta putosin, eikä opettaja edes aluksi huomannut sitä! Onneksi ei käynyt kuinkaan ja kiipesin selkään heti kun poni oltiin saatu pyydystettyä kiinni.
Poni myytiin jossakin vaiheessa (en muista enää vuotta) jalkaongelmien takia.

Picobello "Pico"
Pico oli pieni risteytysponi, jossa oli ainakin welshiä. Se oli ratsastuskoulun kultaakin kalliimpi luottoponi ainakin esteille! Luonteeltaan Pico oli kiltti ja rauhallinen. Talvisin se saattoi vähän säikkyä, mutta muuten täysin luotettava. Picon kanssa harjoittelin hyppäämistä ja ensimmäiset kisanikin menin sillä. Sijoitusta en enää muista, mutta ainakin puhtaasti menimme. Estekorkeus ei tietenkään ollut mikään päätä huimaava, mutta minulle ihan tarpeeksi jännittävä kokemus siltikin.
Tieni Picosta erosi tallin vaihdon myötä. Vähän aikaa sitten sain kuulla, että poni jouduttiin lopettamaan kaviokuumen vuoksi. Poni opetti minulle paljon ja tulen muistamaan sen varmasti aina!

Taika Liina "Taika"
Taika oli ensimmäinen hevonen, jolla ratsastin Lavian Ratsastuskeskuksessa. Alusta asti Taika on ollut lempparini, vaikka välillä on ollutkin pitkiä aikoja, kun tammalla en ole mennyt.
Taika on juuri sellainen hevonen mistä pidän; reipas ja sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Etenkin esteillä Taika on opettanut paljon, sillä se ei suostu hyppäämään, jos ratsastaja jättää sen yksin.
Taikalle jouduin sanomaan hyvästit elokuussa, kun se lähti ylläpitoon toiseen ratsastuskouluun.

Marcello "Mursu"
Mursu on hevonen joka osaa aina yllättää. Ison ja vähän pyöreän ulkokuoren alla piilee sähäkkä estehevonen. Koulutunneilla Mursu on yleensä vähän tahmatassu varsinkin alkutunnista. Pappa on kuitenkin korkeasti koulutettu (Va:B) joten sen kanssa olen oppinut paljon kouluratsastuksesta ja harjoitusravissa istumisesta...
Estetunneilla Mursun mieleen tulevat nuoruusvuodet ja se ylittää kaikki esteet korkealta ja kovaa!
Mursulle joudun sanomaan heipat sitten kun talli muuttaa eli parin viikon päästä...