Tonttuilua

Otimme tänään poneista kuvia tonttulakit päässä uutta jouluista ulkoasua varten. Kuvaukset sujuivat ongelmitta ja Marttikaan ei karannut kertaakaan, vaikka yrittikin kerran säikähtäessään jotain. Onneksi ponilla oli kuolaimet suussa, joten ei se viitsinyt itseään vapaaksi alkaa riuhtomaan. Lunta ei vielä ollut maassa, mutta ihan kivoja kuvia silti saimme.

Ehdotin Juulialle, että jos hän haluaisi tänään koittaa Marttia ja hän sitten suostuikin. Ilma oli aivan kauhea, pakkasta oli alle kymmenen astetta, mutta viima oli hyytävä joten tuntui paljon kylmemmältä. Kenttä oli jäätynyt aivan koppuraksi, joten ratsastukset hoidettiin suosiolla pellolla. Ajattelimme, että poneilla olisi varmasti paljon virtaa kun olivat koko aamupäivän sisällä olleet.

Pellolle päästyämme huomasimme, ettemme todellakaan olleet väärässä epäillessämme Martin energisyyttä. Heti aluksi se hyppäsi pari kertaa pystyyn. Olimme kaikki hieman ihmeissämme, sillä pukit Martilta ymmärtää mutta että pystyynkin vielä hyppii. Koko ratsastuksen ajan se vähän väliä veteli milloin minkäkinlaisia rodeohyppyjä, mutta Juulia sai sen kuitenkin hyvin hallittua. Laukkaa hän ei ottanut, vaikka Martti sitä itsekin vähän väliä tarjosi.

Martin jälkeen oli Maitzun vuoro. Mukanamme ollut Henna otti Juulian ja Maitzun liinan päähän pellolla. Maitzu oli koko ajan todella rento ja pyöreä, ja laukassa kuulemma parempi kuin pitkään aikaan. Itse en ratsastusta kauaa seurannut, sillä olin niin jäässä että oli pakko lähteä satulahuoneeseen lämmittelemään.

-Neea

Missä lumi?

 

On se kumma, kun aina on vain pimeää ja kuraista. Tänäänkin päästin koeviikon takia jo ennen 12 tallille, mutta valoa ei silti näkynyt missään. Motivaatiohan siinä alkaa menemään, kun aurinko ei koskaan paista.

Tallille saavuttuamme siivosimme ponien karsinat ja pyydystimme kuraiset ponit tarhasta. Totesin heti satulahuoneeseen mennessäni, ettei Maitzulla ainakaan ole ratsastettu sitten maanantain, koska satula oli aivan samassa asennossa kun silloin sen siihen jättäessäni. Henkisesti varauduin jo villiin poniin, mutta vapaapäivät eivät onneksi ponin käytöksessä näkyneet muuten kuin pienenä jäykkyytenä. Martilla oli ilmeisesti ratsastettu, mutta sen kenkä oli hieman vääntynyt. Ihan hyvin se siis oli jalassa kiinni. Neea ratsasti joka tapauksessa, sillä kenkä ei vaikuttanut mitenkään Martin liikkumiseen. Laukkaa hän ei kuitenkaan ottanut ihan vain varmuuden vuoksi.

Kumpikaan ei tehnyt mitään kovin kummoista. Kentällä oleva vesi/kuralätäkkö rajoitti vähän tekemisiä ja siksi kumpikin lähinnä pyöri kentän toisessa päässä. Itse yritin ratsastaa Maitzua aktiiviseksi, mutta rennoksi. Meillä meni taas ihan tasaisen hyvin; ei mitään superfiiliksiä, muttei huonojakaan. Neealla oli mitä ilmeisemmin jonkin sortin onglemia, sillä hän olisi hakunnut vaihtaa poneja hetkeksi. En suostunut, sillä Maitzu tuntui juuri niin hyvältä, ja hermoni harvoin riittävät Martti-jyrän kanssa tappelemiseen. Neea sai kärsiä ihan rauhassa :D. En tosiaan tarkemmin katsonut, mitä onglemia heillä oli ja unohdin tunnin jälkeen kysyä, siksi en oikein osaa tarkemmin selittää.

Pahoitteluni, että postaukset ovat aika tylsiä ja kuvien laatukaan ei päätä huimaa. Lupaamme parantaa tapamme heti kun lunta saapuu. On nimittäin vaikeaa saada hyviä kuvia, koska on niin pimeää. Postaustaukoakin on luvassa viikon verran, sillä meillä on koeviikko. Palaillaan asiaan (toivottavasti positiivisemmissa merkeissä) taas viikon päästä!

-Juulia

Pellolla

Heipsan taas pitkästä aikaa! Viime postauksesta onkin vierähtänyt jo pitkä tovi, mutta syynä on yksinkertaisesti se, että on niin vaikea saada kuvia kun aina on niin pimeää. Ilman tuoreita kuvia on hieman tylsä postauksia kirjoitella.. Ratsastamassa olemme kuitenkin käyneet. Viime lauantaina meillä oli valmennus, joka meni hyvin. Menimme vastalaukkoja, ja Marttikin suoriutui tehtävästä hienosti! Maanantaina puolestaan kävimme peltoilemassa, jossa Maitzu päästi kaikkien aikojen pukkinsa innostuessaan laukassa. ;)

Tänään Juulia halusi jälleen mennä Maitzun kanssa pellolle tarkoituksenaan hieman työskennelläkkin siellä. Poni meni hyvin, vaikka olikin hieman jännittynyt. Laukassa se vähän innostui ja päättikin ottaa oikein kunnon spurtin, mutta Juulia sai sen kuitenkin pian kiinni ja seuraavalla kerralla mentiin jo nätisti hitaammassa temmossa.

Kun Juulia lopetti Maitzun kanssa, lähdin hakemaan Marttia tallista. Ulkona oli jo ihan pilkkopimeää kun pääsin kentälle, mutta onneksi kentällä on valot. Martti oli vähän jännittynyt ja katseli ympärilleen, muttei kuitenkaan tehnyt mitään. Ratsastelin ensin käynnissä taivutellen ponia kumpaankin suuntaan. Martti alkoikin vetreytyä mukavasti ja tuntui melko kevyeltä kädelle. Jatkoin työskentelyä ravissa ja siinäkin pääasiassa vain tein voltteja ja taivutteluja. Välikäyntien jälkeen nostin laukan. Ensimmäinen laukannosto meni hyvin, mutta Martti vaikutti melko energiseltä. Kun nostin laukan toiseen suuntaan, niin johan sieltä tulikin rodeohyppy. Martti päästää aina kunnon kiljahduksen kun se jollain tavalla villiintyy, ja niin myös tällä kertaa. Onneksi sain ponin nopeasti hallintaan eikä se sen jälkeen enää mitään yrittänyt. Keventelyjen ja kävelyjen jälkeen Martti pääsi takaisin talliin, jossa Maitzu sen perään olikin jo ehtinyt huudella.

-Neea

Virtaa piisaa!

Kaikki koulumme oppilaat pääsivät tänään poikkeuksellisesti jo yhdeltä, joten päätimmekin käyttää tilaisuuden hyväksi ja lähteä pikimmiten tallille. Tähän aikaan vuodesta on erittäin hankalaa saada kuvia ratsastuksista tänne blogiin, sillä hämärää alkaa tulla jo neljän aikaan. Koska tänään pääsimme vielä valoisaan aikaan tallille, päätimme pyytää Hennaa mukaan, joka sitten räpsi kuvia. Suuret kiitokset siis hänelle!

Tallille päästyämme meitä vastassa oli kaksi erittäin energisen oloista ponia. Martti varsinkin touhotti karsinassaan niin, että päätti sitten yllättäen pinkaista ulos.. Tuota se ei ole vielä ikinä tehnyt vaikka karsinan ovi olisi ollut apposen auki, joten hieman hämmennyin tilanteesta. Jäinkin tallin käytävälle seisomaan hölmistyneen näköisenä, kun Henna jo kirmasi pihalle pyydystämään ponia. Aluksi herra ei antanut ottaa itseään kiinni ja esitteli muutamat pukkisarjat, mutta onneksi kauraämpärin avustuksella se käveli kiltisti takaisin talliin. :D

Pienten alkuepisodien jälkeen pääsimme vihdoin kentälle asti. Sunnuntain valmennuksen jälkeen sain tehtäväksi treenailla niin, että saisin Martin heti alkutunnista kantamaan itse itsensä. Maanantaina kun olimme ratsastamassa, aloitinkin hetki katsomalla, että Martti liikkuu aktiivisesti ja on kevyt kädelle. Silloin tajusin, että olemme totaalisesti käyneet ponin kanssa sivuraiteilla, sillä viime aikoina on tuntunut ettei mikään tahdo onnistua. Nyt sain sen saman fiiliksen, mikä meillä oli silloin kun oikeasti kehityimme.
Tänään aloitin myös keskittymällä siihen, että Martti kantaa itse itsensä. Heti alkutunnista sujui paljon paremmin kuin pitkään aikaan ja joukossa oli paljon hyviä pätkiä! En tehnyt mitään ihmeempiä, oikeastaan koko ratsastuksen ajan keskityin vain siihen, että poni pysyy kevyenä edestä eikä juokse altani ravissa.

Juulialla ja Maitzullakin taisi sujua tavalliseen tapaan hyvin, eikä mitään kummoisempia ongelmia ollut.

Löysin muuten arkistojen kätköistä kuvia, jotka on otettu tasan vuosi sitten samaisena päivänä; 8. marraskuuta. Hassua miten nopeasti aika onkaan kulunut, sillä tämä kerta on vielä ihan tuoreessa muistissa. Hevoset ovat vaihtuneet, nimittäin vielä vuosi sitten päiviämme oli sulostuttamassa tämä pörröinen Martta-poni.

-Neea

Sumuinen valmennus

Juulia täällä taas pitkästä aikaa kirjoittelee. Tänään meillä oli pienen tauon jälkeen kouluvalmennus ja se teki kyllä taas niin hyvää sekä poneille että kuskeille.

Martti olikin jo meitä edeltävällä tunnilla, joten Neea sai vain laiskotella ja odottaa kun laitoin Maitzua kuntoon. Olimme jo hyvissä ajoissa valmiita, joten Maitzu sai kerrankin kunnon alkukäynnit.
Koska Martti oli jo mennyt edeltävän tunnin, alkoi Neea heti työskentelemään käynnissä. Maitzun kanssa ravailin rennosti kumpaankin suuntaan, kunnes lyhensin ohjan ja tulimme samalle pääty-ympyrälle Neean kanssa. Aluksi ratsastimme ponit hyviksi ja rennoksi käynnissä ja jatkoimme kevyeeseen raviin käynnin alkaessa sujua. Ravissa piti kiinnittää huomiota etujalkoihin ja siihen, että ponit kääntyvät rehellisesti pohkeesta. Meillä on aina Maitzun kanssa vähän ongelmia tässä, siksi taivutinkin sitä ulospäin, jotta kääntäminen varmasti tulisi jalasta, eikä kädestä.

Seuraavaksi harjoittelimme takaosakäännöksiä pitkällä sivulla. Aluksi ei Maitzun kanssa sujunut kovinkaan hyvin, mutta kun itse ymmärsin idean ja uskalsin pyytää ponia oikeasti lyhentämään käyntiä, alkoi tulla jo aika hyviäkin käännöksiä. Neealla ja Martilla tuntui myös menevän hyvin, ainakin kehuista päätellen.

Käännösten jälkeen tulimme harjoitusravissa avoa ja lyhyen sivun alussa piti nostaa laukka. Tarkoitus oli nostaa suoraan avotaivutuksesta ilman suoristamista. Ensimmäisen kerran suoristin ponin automaattisesti. Toisella kerralla muistin jo pitää ponin yhä taivutuksessa ja nostoista tuli hyviä ja laukkakin pyöri kivasti, pätkittäin jopa pyöreänä. Neea sai Martin kanssa nostaa laukan ihan tavallisesti ja ilmeisesti nostot sujuivat hyvin. Kerran Martti tosi hieman innostui ja hyppi ennen nostoa kuin pieni kumipallo. Neea pysyi kuitenkin selässä ja jatkoi tietysti normaalisti ratsastamista. Toista kertaa Martti ei enää temppuaan toistanut ja homma alkoi sujumaan.

Kaiken kaikkiaan valmennus meni hyvin. Pätkittäin Maitzu oli todella hyvä ja tunsin kuinka käynti tuli selän läpi. Yleisesti se kuitenkin meni tasaisen varmasti: rentona, muttei peräänannossa. Martti meni aikalailla "normaalisti". Ei siis mitenkään superhyvin, muttei missään nimessä huonostikkaan.

Kuvat eivät nyt ole mitään parasta laatua, sillä oli hämärää ja kaikkialla oli todella sankka sumu. Joka tapauksessa huomioikaa Maitzun uusi huopa! Edellisistä postauksista joku tarkkasilmäinen on saattanutkin sen jo bongata.