Päivä tallilla-kuvapostaus ja jännittävä maastoreissu

Saavuimme tallille vähän ennen kahtatoista. Menimme suoraan satulahuoneeseen katsastamaan Martin uuden palaromaanin.

Pian ovelta kuului koputusta, ja lammaslauma siellä koputtelikin herkkujen toivossa. Juulia sitten antoi niille vähän leipää.

Seuraavaksi siivosimme ponien karsinat. Hommassa ei mennyt kauaa, sillä karsinat olivat melko puhtaita.

Ennen kuin pyydystimme ponit tarhasta, otimme niistä vähän kuvia. Martti oli oikein energisellä  tuulella ja ravaili ympäriinsä.

Veimme ponit talliin ja varustimme ne maastoon lähtöä varten.

Valmiina lähtöön! Eikun menoksi. Kävelimme aluksi vähän "kotitiellä", ennen kuin lähdimme varsinaiselle maastoreitillemme. Ennen pääsyämme tuolle maastopolulle on meidän kuljettava naapurien pihan läpi. Talon takana oli palanut iso kokko, missä ei enää ollut liekkejä mutta se savutti kuitenkin reilusti. Kun Martti havaitsi tämän, se stoppasi ja ilmoitti ettei tästä ihan noin vain ohi mennä. Päätin sitten tulla alas selästä, jotta saisin sen helpommin maaniteltua ohitukseen. Urheastihan Martti sitten tuon pelottavan savuttavan kasan ohittikin, vaikka koko ajan katselikin sitä kauhuissaan. Hieno poika. :) Kookkaan hätäkakka-läjänkin poni päätti päästää keskelle naapureiden pihaa, ja sitä yritinkin sitten epätoivoisesti potkia pusikoihin. :-D Maitzu ei ollut kokosta moksiskaan, vaan seurasi Marttia tyynen rauhallisena.
Matkamme jatkui ongelmitta jonkun aikaa, kunnes tulimme polun päähän missä on portti, joka pitää avata ennen kuin tietä pystyy jatkamaan. Tulin jälleen alas selästä tarkoituksenani avata portti. Jostain syystä se oli kuitenkin sidottu tiukasti kiinni, emmekä päässeet siitä siis kulkemaan. Aita on aika vanha verkkoaita, joka on useasta kohdasta kaatunut ihan maan tasalle. Päätimmekin sitten, että voisimme ihan hyvin ylittää aidan kaatuneesta kohdasta, vaikka hetken aikaa joutuisimmekin metsässä rämpimään päästäksemme oikealle tielle. Martti lompsi tuon kaatuneen aidan yli kaikessa rauhassa ilman ongelmia, mutta koska Maitzu on aina vähän sellainen, ettei helpolla mihin tahansa astu, jäi se ilmeisesti jotenkin peruuttelemaan siihen ja sai ilmeisesti ainakin aluksi molemmat takajalkansa jumiin aitaan. Tilanne oli kyllä kieltämättä kauhea, katsoin vain järkyttyneenä kun poni joutui paniikkiin, yritti riuhtoa itseään irti ja kävi aina välillä maan tasalla asti räpiköidessään. Juulia piti ponista sinnikkäästi kiinni, vaikka se puski hänenkin päälleen ihan kunnolla. Onneksi tilanne päättyi melko nopeasti kun suoja repesi ja sitä myöden jalatkin luiskahtivat irti. Säikähdimme kyllä ihan kunnolla. Tarkistettiin heti ponin jalat mutta onneksi niissä ei ainakaan näkynyt mitään.
Tämän jälkeen ongelmaksemme koituikin miten pääsisimme pois, sillä halusimme mahdollisimman pian takaisin tallille katsomaan paremmin tilannetta. Aluksi Juulia yritti saada porttia auki, mutta se oli kuitenkin niin mahdotonta, että näimme parhaaksi rämpiä umpimetsässä jonkun aikaa kunnes aita päättyi ja pääsisimme takaisin toiselle puolelle.

Tallille päästyämme veimme Martin talliin, ja otimme Maitzun vielä ulos. Juulia kävelytti ja ravuutti sitä hiukan tiellä, jotta pystyisimme paremmin näin tasaisella alustalla katsomaan liikkukko poni puhtaasti. Ihan normaalisti se liikkui, eikä jalka myöskään ollut yhtään turvonnut eikä lämmin, joten ilmeisesti tosiaan selvisimme pelkällä säikähdyksellä. Onneksi.

Mutta mitäs piditte tälläisestä vähän erilaisesta postauksesta kuvien osalta? :)

-Neea