Valmennus

Kotiuduin juuri Minna Suuriniemen valmennuksesta. Täytyi heti tulla kirjoittamaan, kun vielä jotain muistaakin. Tunnin aiheena oli siis puomit ja pienet esteet. Se sopi paremmin kuin hyvin Maitzulle ja minulle.

Poni ei meinannut heti suostua menemään koppiin kotipihalla, mutta kun Neea haki raipan avuksi, meni Maitzu ihan kiltisti.
Saavuimme paikalle aika ajoissa, ja mieteimme tulimmeko edes oikeaan aikaan, kun ketään ei näkynyt missään. No onneksi pian muutkin saapuivat ja valmennus saattoi alkaa. 

Alkuverkassa ravailtiin kevyessä ravissa ja tehtiin ympyrät pitkälläsivulla puomien ympärille. Neea valitti jälkeenpäin, että tein kuulemma aivan liian suuria ympyröitä. Täytyy myöntää, että ehkä vähän tuli lusmuiltua alkuverkassa. Jokatapauksessa tämän jälkeen tulimme kevyessä ravissa kahden ravipuomin yli ja siitä käyntiin ja käynnin kautta laukannosto ja toisen puomin yli. Maitzu oli kiva ratsastaa, eikä se pahemmin kiemurrellut tai kaahaillut puomien yli niinkun sillä joskus on tapana. Tulimme tätä tehtävää jonkin aikaa molempiin suuntiin. Kun hepat (tunnilla oli siis kaksi muuta ratsukkoa minun lisäksi) tulivat tehtävän sujuvasti siirryimme yksitellen lyhyellä sivulla olevaan innari tehtävään. Homman nimi oli siis se, että menimme pääty-ympyrällä tavallisten ja toiselta puolelta kavaletiksi nostettujen puomien yli laukassa (jos ja kun selityksestä ei tajunnut mitään, katso kuvia! :D). Olin Maitzuun ihan super tyytyväinen tässä tehtävässä. Ratsastaja munaili milloin mitäkin, mutta poni meni hienosti yli joka kerralla. Sain myös asetuksen omasta mielestäni ainakin hyvin läpi.

Kun innari hommeli sujui kaikilta hyvin siirryimme uuteen tehtävään, jossa yhdistettiin edelliset tehtävät. Eli ensiksi ravipuomit -> käynti -> laukka -> puomi ja siitä pääty-ympyrälle ja innarin yli, josta jatkettiin toisella pitkällä sivulla olevalle ristikolle. Pari kertaa hypyt ristikolle lähti ihan jostain muualta mistä itse suunnittelin joten siinä oli vähän ongelmia. Ponin puolesta sai kyllä taas olla ylpeä, sillä se ei tuntunut yhtään epäröivän ja meni innokkaasti yli.

Minna kehui kovasti ponia ja sanoi sen olevan sopiva opetusmestari minulle. Kysyin myös hänen mielipidettään erääseen minua askarruttaneeseen kysymykseen, sillä olen ollut vähän huolissani onkohan poni vähän turhan pieni minulle. Minnan mielestä olin kuitenkin ihan hyvän kokoinen, joten ehkä turhan murehtimisen voisi pikkuhiljaa lopettaa.

Valmennus meni aika hyvin, ei mitenkään superisti, mutta tästä on hyvä aloittaa. Palautetta tuli taas siitä, että päästän ponin vähän turhan helpolla, ja huomaa että ilman opetusta on tullut mentyä.
Minnan estevalmennuksia olisi suunnilleen joka viikko samassa paikassa, joten jos isukki suostuu kuskiksi voisi kyllä alkaa käymään säännöllisesti. Muutenkin mieteimme Neean kanssa, jos jossakin vaiheessa lopettaisimme ratsastuskoululla käymisen ja alkaisimmekin käymään kerran viikossa Maitzulla ja Martilla valmennuksissa. Paljon enemmän hyötyä siitä olisi jo ihan kisaamistakin ajatellen.

Pakko vielä kerran hehkuttaa miten hieno tuo poni oikein on. Todellinen opetusmestari, sopivan haastavalle luonteella varustettuna. Harvemmin se antaa mitään ilmaiseksi, mutta kuitenkin paikkailee ja korjailee ratsastajan virheitä tarpeen tullen. Ja onhan se vielä niiiiiin söpökin!