Kentällä pyörimistä

 

Tänään käytiin taas poneja ratsastamassa, Juulia meni jälleen Maitzulla ja minä Martilla. Tätä asiaahan ei ole mitenkään päätetty, että minä menen aina Martilla ja Juulia Maitzulla, mutta jotenkin siinä on päässyt viimeaikoina niin käymään. Onhan se toki loogisempaakin, sillä Martti on minulle kuitenkin paljon paremman kokoinen, kun kuitenkin olen niin paljon Juuliaa pidempi.

Ratsastettiin tänään siis kentällä, pitkästä aikaa samaan aikaan. Treenailin Martin kanssa pysähdyksiä ja peruutuksia ja Juuliakin sitten ainakin muutamia pysähdyksiä näytti ottavan. Martti oli tänään alusta asti mukavan oloinen ratsastaa ja pysähdyksetkin sujuivat ongelmitta. Peruutuksissakin tuli hyviä pätkiä, mutta ne kuitenkin lähtivät helposti hyvin vinoiksi. Menin myös aika paljon harjoitusravia ja siinäkin Martti oli mukava ratsastaa, se oli hyvin kuulolla eikä yrittänyt juosta alta pois. Maitzukin kulki tänään hienosti ja Juulian hehkutuksesta päätellen se oli mukava ratsastaa.

Laukannostot sujuivat tänään jälleen erinomaisesti molempiin suuntiin ensimmäisellä kerralla, mutta kun yritin uudelleen nostaa, tarjosi se välillä ristilaukkaa. Martin kanssa nostoissa täytyy vaan olla todella tarkka, ja ne täytyy oikeasti valmistella erittäin hyvin jotta oikea laukka nousee. Niin ärsyttävää - mutta myös niin opettavaista. :)

Kun lopetin Martilla ratsastamisen, annoin siskoni tulla vielä hetkeksi kokeilemaan sitä. Yritin siinä sitten epätoivoisesti korjata hänen istuntaansa ja antaa erilaisia vinkkejä, en tiedä oliko siitä mitään hyötyä mutta loppua kohden alkoi ainakin näyttämään paremmalta ja Marttikin ravaili tosi rentona lopuksi.

Mietittiin Juulian kanssa tänään myös sitä, miten paljon Maitzu onkaan muuttunut siitä, kun se reilut puoli vuotta sitten (herranen aika miten nopeasti aika on kulunut!) muutti tuonne uuteen kotiinsa. Tullessaan se oli erittäin säpäkkä, karsinassa se pyöri ympäriinsä kun sitä harjasi, ei antanut koskea päähänsä eikä kuolaimiakaan meinannut saada sen suuhun. Ratsastettaessa se saattoi säpsyillä milloin mitäkin ja etenkin laukassa se kaahotteli niin kovaa kuin kintuistaan pääsi. Nykyään se on varmasti maailman kiltein poni. :) Karsinassa se nauttii kun sitä hoidetaan ja pysyy paikoillaan kuin viilipytty, ratsastettaessa se on paljon kuuliaisempi ja muutenkin se haluaa aina olla huomion keskipisteenä. Ja onhan sille muutamat lisäkilotkin saapumisensa jälkeen kertynyt, semmoinen herkkusuu kun on..

-Neea
 

 Maitzu juuri saapuneena 14.1.2012.