Kuolainkokeilu

Värväsin tänään mukaani Hennan lisäksi myös Neean pikkusiskon Nooran. Neea ei siis itse päässyt vielä tänäänkään, siksi postauksissakin on ollut hieman taukoa. Ensi viikolla kuitenkin myös hänen pitäisi olla paikalla, joten postauksiakin tulee normaaliin tahtiin.

Menin tänään Martilla pitkästä aikaa. Oikeastaan olen mennyt sillä vain kerran ja noin 15 minuutia silloin kuin se tuli. Vähän epäilytti koko hevosella ratsastaminen, sillä se ei jotenkaan vaikuta minun tyyliseltä hepalta.
Päätin kokeilla Martille tänään lainaksi saatuja kimblewick-kuolaimia Alusta asti hevonen tuntui yllättävän mukavalta, vaikkakin ongelmia oli sisäohjalle painamisen kanssa. Aluksi menimme käynnissä pitkälläsivulla avoa ja toisella sai humputella mitä halusi. Noora meni siis Maitzulla samaan aikaan. Aluksi tuntui, että Martti ei edes ymärtänyt koko avoa, mutta hetken sitä väännettyäni, alkoi homma yhtäkkiä sujua. Hevonen siis selvästikin osaa tämän, mutta mielummin menee sieltä mistä aita on matalin. 
Avon jälkeen otimme laukkaa kumpaakin suuntaan. Martti nosti laukat ihan kivasti, pari kertaa nousi kuitenkin väärä. Muuten hepon laukka oli aika unelma istua. Laukkojen jälkeen menimme vielä pohkeenväistöä. Aluksi ei herra meinannut väistää, mutta lopussa se astui jo ihan kunnolla ristiin. Hieno Martti!
Nooran suorituksesta en nyt sen enempää kirjoita muuta kuin, että hyvin näytti heilläkin menevän. :)

Koulutreenin jälkeen Henna hyppäsi Martin selkään ja minä Maitzun. Kävimme pienen lenkin maastossa ja lopuksi ratsastimme pellon reunaan, missä hepat saivat vähän spurttailla. Martti meni oikein kiltisti, eikä yrittänyt lähteä omille teilleen ollenkaan. Kerran se tosin pukitti ja eräällä tiellä päätti herra myös käydä ojan kautta kiertämässä.

Kuolaimet toimivat selvästikin hyvin, ja sellaiset olisi nyt tarkoitus ostaa ainakin maastokäyttöön ja esteille, sitten kun aloitamme hyppäämään. Muutenkin Martti yllätti minut positiivisesti, onhan siinä tietenkin vielä paljon työtä, mutta hiljaa hyvä tulee. :)

-Juulia